Buohkat guđet leat válljen almmolaččat muitalit ahte sii leat homofiillat, dihtet maid dat gáibida. Menddo stuorra noađđi
lea soapmásiidda nu dahkat. Nuppit fas vásihit ahte almmolaččat dan muitalit lea unnit noađđi go maid álggos balle. Eatnašat
mis guđet nu mearrideimmet,
leat dattetge ovttamielalaččat guovtti áššis. Nuppe beales dat lei dan noađi veara. Nuppe beales fas lea menddo stuorra noađđi
orrut dan muitalkeahttá.
60 jahkásaš doarrun olmmošárvvu oažžuma dihtii
Norggas homofiillat leat guhká dorron dan rájis go mii organiseriimet iežamet 1950:s. Vuosttamuš stuorra vuoitu bođii 1972:s, go dalle heaittihuvvui láhka mii celkkii homofiila ráhkisvuođa vearredahkun. Jagi 1993 mii lihkostuvaimet oažžut dohkkehussii lága ovtta-sohkabeallásaš registarastojuvvon guoibmevuođa birra. Jagi 2008, mealgadii 60 jagi dan rájis go homodoarrun álggii, Stuorradiggi mearridii oktasaš náittoslága mii addá midjiide vejolašvuođa náitalit ja šaddat vánhemin nugo heterofiillatge sáhttet. Dat čájeha ahte doarrumis lea ávki, ja ahte mii sáhttit stuorra áššiid čađahit go bissut ovttamielalašvuođas.
Oktasaš niehku
Vaikko mii lága mielde leat ovttadássásaččat, de dat ii mearkkaš ahte mii leat olahan dásseárvvu. ”Biro homo” lea ain dálge dávjjimusat geavahuvvon garrusátni Norgga skuvlašiljuin. Go nuorain jerrojuvvo geaid sii háliidit alcceseaset ustibin, de odne ain homofiillat báhcet maŋimussii. Danne mii dál leat bidjan iežamet LLH-ulbmilin ahte galgat beassat ovtta dássái nuppiiguin maiddái olbmuid oivviinge.
Niehku lea ahte soames beaivvi mii galgat Norggas sáhttit váccašit giehtalagaid guđe gávpogis dahje gilis ihkinassii almmá balakeahttá hidjideamis. Eat dieđe guhkkin dat beaivi leaš. Muhto mii diehtit ahte dat lahkana juohke olbmo mielde guhte mieđiha ahte juohkehaččas ferte leat lohpi ráhkistit su gean son ieš háliida. Jus du mielas orru veara doarrut dan ovdii, de berret leat LLH-lahttu. Vehkiinat mii áigut ollašuhttit dan niegu.
LLH-lahttun:
• Oaččut haddevuoládusa LLH-lágidemiin miehtá riikka
• Dus lea vuogádatveahka duohkin mii veahkeha jos čuožžilit váttisvuođat omd. bargosajis
• Oaččut báikkálaš lahttoovdamuniid
• Oaččut nuvttá juridihkalaš rávvagiid
• Dus lea báiki mainna sáhtát váldit oktavuođa jus dárbbašat nuppiin olbmuin ságastallat
• Don leat mielde veahkeheamen min oažžut áigái fálaldagaid báikkálaš birrasis